tiistai 7. lokakuuta 2014

Eurooppalaisia taloja 28mm peleihin.


Viikonloppuna Noppakerholla oli pitkään toivottu Kapalevytalonrakennuksen perusteet -kurssin pilottitoteutus. Tavoitteena oli valmistaa geneerisiä eurooppalaisia taloja 28mm peleihin. Talon oli määrä olla niin geneerisiä, että ne sopisivat melkein kaikkiin peleihin mustaruutiajasta viiskymmenluvulle, ja miksei nykyaikaankin. Aikakautta voi aina säätää sillä, mitä pikkurekvisiittaa talojen pihoille sirottelee, ja minkälaisia ajoneuvoja pihoilla seisoo.

Rakennusmateriaaleina olivat Kapalevy 8mm ja 5mm vahvuuksilla. Pinnoitukseen käytimme kaakelin saumalaastia, joka oikein PVA -liimaan sekoitettuna on oiva ja monipuolinen pinnoitusaine. Katot rakentelimme ns. "scratchista" eli erilaisista pahvimateriaaleista. Lisäksi tarvittin viivottimia, lyijykyniä, askarteluveitsiä ja kahvia. Näin varustautuneina kävimme töihin, ja homma eteni seuraavalla tavalla.

Suunnittelu kannattaa aina

Templaattien piirtäminen ja leikkaus.
Olen rakennellut näitä taloja jo jonkin aikaa, ja yksi asia mitä kannattaa tehdä on päättää kerroskorkeus koko taloprojektiin, varsinkin jos tehdään useita taloja. Silloin koko setti näyttää mukavan yhdenmukaiselta, kun talot ovat rinnakkain pöydällä. Kun tämä on ratkaistu, niin seuraava vaihe on seinätemplaattien piirtäminen. Tempaatit auttavat silloin, kun valmistaa taloja sarjatuotantona, sillä silloin jokaista seinää ei tarvitse mittailla erikseen, vaan piirtäminen ja leikkaaminen etenee ripeästi. Lisäksi harja nousee molemmissa seinissä samalle korkeudelle. Omiin taloihinmme teimme yksi- ja kaksikerroksisia templaatteja, ja kerroskorkeus oli ykiskerroksisissa 50mm ja kaksikerroksisissa 85mm.

Seinien leikkaus
Seinäelementtien leikkaus

Leikkausviivojen piirtämisen jälkeen, seuraa luonnollisesti leikkaus. Leikkaamiseen kannattaa käyttää
joko askarteluveistä tai pientä mattoveistä. Olennaista on sen terävyys, sillä tylsä veitsi repii kapalevyn papaeripinnoiteta rumasti, joten käytä terävää terää. Huomaa myös, että terä tylsyy nopeasti tässä materiaalissa. Leikkaaminen on aika helppoa, kunhan maltat olla tarkka ja rauhallinen. Myöhemmin liimausvaiheessa osaat arvostaa suoraa leikkaussaumaa, ja onhan se muutenkin siistimpi. Muuten tämä vaihe on aika simppeli, joten siitä ei oikien osaa sen enempää ohjeistaa, kunhan vain menet viivaa pitkin.

Katto päälle

Kattotiilinauhojan leikkaus.
Katon runko tehtiin ohuemmasta Kapalevystä (5mm), ja sitä varten pitä tietenkin mitat katon lappeen leveys ja pituus, jotta saatiin katon "pohja". Sitten katon runko päällystettiin pakkauskartongista (sitä saa mm. muropaketeista) leikatuilla nauhoilla, joiden toinen reuna oli leikattu kattotiilen malliin. Sitten vain nauhat liimatiin osin päällekkäin (limittäin), niin että tiilet jäivät näkyviin edellisen reunan alta. Nyt kannattaa katsoa kuvat, niin selitys avautuu paremmin.

Seinien liimaus ja kattotiilien ladonta.
Pintaa seinään

Seinäpinnoitustahna.
Kun viimein seinät olivat pystyssä ja katto päällä, oli aika aloittaa seinien pintakäsittely saumalaastilla. Saumalaasti on siis jauhetta, joka sekoitetaan tässä käytössä PVA -liimaan ja sopivan pieneen määrään vettä. Sekoitus aloitetaan pursottamalla kunnon tujaus PVA -liimaa kupin pohjalle ja sen päälle pari ruokalusikallista saumalaastia. Sen jälkeen lisätään varovasti vettä, puoli lusikallista kerrallaan. Tavoiteena on saada aikaan sopivan jäykkä laasti, joka levittyy jäykkäharjaksisella siveltimellä, mutta ei ole juoksevaa, vaan jää kevyesti paakuille, myös sileään pintaan. Tämä on varmaan eniten harjoittelua vaativa vaihe, ja oikeanlaisen jäykkyyden oppii lopulta yrityksen ja erehdyksen kautta. Kannattaa myös muistaa, että jos ensi kerros jää jotenkin vajaaksi, niin sen voi aina pinnoittaa samalla tavaralla uudelleen. Siis sekoitettu "mönjä" sitten levitetään sopivan jäykällä ja isolla
siveltimellä seinään. Hekten kuluttua pinnoitetta voi vielä "töpötellä"siveltimen kärjellä, jos haluaa karheamman pinnan.

Seinä päällystettynä ja vielä märkä.
Erinomainen artikkeli laastin käytöstä löytyy Mikan Blogista.

Loppulausahdus

Lopulta talo on pystyssä, katto päällä ja seinät pinnoitettu, alkaa pieni odottelu. Saumalaastin kuivuttua, talon voi hyvinkin maalata ihan normaalilla akryylimaalilla (miniatyyrimaali) tai vai säistää, mikäli pintaan on jo saatu laastilla oikea väri. Lopulta taloja voi "tuunata" monella tavalla, lisäämällä temaattisia ovia, ikkunoita ja joitain muita yksityiskohtia, ihan oman halun tai pelien vaatimusten mukaan.

Saman talon raunioversio.
Näillä ohjeistuksilla tuotimme kuuden tunnin rakentelun aikana kaikkiaan viisi taloa ja raunion. Kaiken lisäksi yhdessä rakentelu oli mukavan sosiaalista puuhaa, oikein sopivaa kerhon talkoisiin. Ja kaikkihan tarvitsevan aina vain lisää maastoa.

Kiitos kaikille rakennusmestareille!

Sama pinnoitettuna.





2 kommenttia:

  1. Maalaamiseen kannattaa hakea halvinta mahdollista sisälateksia rautakaupasta. Askartelukaupan akryylimaalit käy myös suoraan, taidetarvikkeiden tuubiakryylit vaativat enemmän harrastuneisuutta.

    Citadelin maaleja ei näihin kannata käyttää, ellei sitten nimenomaan halua päästä eroon jostain purkista.

    Asiaa sivuten: tässä on juttuni MDF-taloista: http://www.smallcuts.net/photo/?pict=house_factory.jsp

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kannattaa toki hakea halvinta mahdollista muovipohjaista maalia, sillä saumalaastin pinta on aika imevä. Hyvä (ja kallis) pienoismalliväri hupenee aika nopsaan.

      Poista